Tästä alkaa minun henkilökohtaisen unelmani metsästys, ainakin yhden niistä tärkeimmistä. Tavoitteena on laihduttaa terveellisesti liikuntaa lisäten ja syömisiä tarkkailemalla kymmenisen kiloa ja aikaa tavoitteen saavuttamiseen on kuusi kuukautta.
Olen parikymppinen nainen, jolle oma vartalo ei ole ollut mieluinen asia sitten rippikoulukesän. Viimeisen parin vuoden aikana painonpudotus on ollut tavoitteena lähes koko ajan, mutta varsinaiset tulokset sillä saralla ovat jääneet saavuttamatta kerta toisensa jälkeen. Olen aina ollut perso ruualle ja liikunnallinen ei todellakaa ole paras mahdollinen sana kuvaamaan minua. Nyt kuitenkin päätin, että asiaan on tultava muutos, nyt minä yritän tosissani!
Lähtöpainoni on arviolta 55kg(liikkumavaraa noin kilo pari molempiin suuntiin, sillä tällä hetkellä ei ole vaakaa käytössä) Pituutta on säälittävät 157cm. Nykyinen paino on indeksilaskurin mukaan normaalipaino ja paino jota lähden havittelemaan on juuri alipainon ja normaalipainon rajoilla 45kg. Itse en näe tavoitepainoani liian alhaisena, sillä kun muutama vuosi takaperin olen sen verran vielä painanut olen ollut kaikin puolin naisen näköinen ja terve tapaus.
Suurimpia haasteita tulevalle matkalle keijumaisen vartalon saavuttamiseksi tulevat olemaan suuri innostukseni ruokiin, kokkaukseen ja herkuteluun sekä valtava ruokahalu ja iso kynnys urheiluun. Tukena on onneksi vastikään hankittu koira, josta tulee vielä tärkeä lenkkikaveri, sekä poikaystävä, joka ehkä ainoana ihmisenä tietää kuinka tärkeä asia laihdutus minulle juuri nyt elämässä on.
Pyrin nyt jatkossa asettamaan itselleni realistisia välitavoitteita painonpudotukselle. Ja merkkaamaan blogiin säännöllisesti joka päivä syödyt ruuat ja juomat ja niistä kertyneet kalorit sekä mahdollisen liikunnan määrän. Kirjaan tänne luultavasti myös muuta elämän menoa ja fiiliksiä arjesta ja matkan varrelta.
Sini kirjoitti...
VastaaPoistaToisaalta kuulostaa hurjalta tuo tavoitepainosi, olen samanpituinen kuin sinä ja painan noin 51 kiloa, ja olen tyytyväinen kroppaani. Tästä jos laihdun niin alan muistuttaa 9-vuotiasta poikaa.. Kiva kuitenkin että osaat syödä, syömishäiriöstä ei siis taida olla kyse .)
Toisaalta muistan minäkin ne lukiovuodet kun olen tuskaillut kun vaaka on näyttänyt "47,5 kiloa, iiks paljon!", vaikka nyt tiedän parhaan painon olevan siinä 52 kilon luokkaa.Aloitin lihaskuntoharjoittelun ja se muutti minäkuvaani niin paljon paremmaksi etten enää vaa'an lukemia stressannut :)
Saattaapi olla että piipahdan täällä jatkossakin kattomassa miten pärjäät :) Tsemppiä ja sellaista rentoa otetta itsekurin kera!
31. TAMMIKUUTA 2010 22.24
Eveliina kirjoitti...
Kiitos kun kommentoit ja piipahda ihmeessä toistekin! :) Aloin jo harkita luettua kommenttisi, sitä asetinko itselleni tosiaan turhan alhaisen tavoitepainon. Päätin, että mikäli nyt onnistun ja paino alkaa laskemaan ja keho tuntuu oikein mukavalle jo pienemmänkin painon pudotuksen jälkeen(siellä viidenkymmenen kiepukoilla) en enää pyri laskemaan sitä sen suuremmin alemmas...minun kohdalla tavoitetta riittää varmasti siinäkin että saan painon sitten pidettyä siellä tavoitteessa, ja muutettua tällä hetkellä epäterveelliset elämäntavat lopullisesti terveellisiksi ja tulevaisuudessa välttymään pahasti ylipainoisen ihmisen titteliltä. Aika näyttää kuinka projekti lähtee käyntiin ja minne kohti se paino sitten asettuu sopivimmin. Tuo 45 on ehdottomin alaraja. Syömishäiriöstä ei kuitenkaan ole pelkoa! se on vissi :) Hyvää kevään alkua sinulle Sini!
1. HELMIKUUTA 2010 11.30
LÄHETÄ KOMMENTTI
Hei,
VastaaPoistayritin eilen kommentoida, enkä tiedä hävisikö teksti kokonaan vai onko se sulla jossain hyväksymättä, mutta kommentoin nyt varmuuden vuoksi uudelleen ;)
Ajatukseni oman painon suhteen on aikalailla samanhenkisiä kuin sullakin... ollaan oikeastaan ihan samankokoisiakin. Omassa blogissani ei vielä paljon tekstiä ole, mutta tule ihmeessä vierailulle ainakin myöhemmin, kun luettavaa riittää :)
Tsemppiä sun projektiin! Seuraan mielenkiinnolla mukana.
-Tiuku-
http://better-shape.blogspot.com